Miljöö
Tuuliajon tallirakennus oli ennen uudistamista vanha navetta, jossa pidettiin lehmiä ja työkoneita 1900- luvun alkupuolella. Navetassa säilytettiin tuolloin myös toisen maailmansodan aikaisia välineitä ja aseitakin toimiessaan sotilaiden käytössä. Joitain pommituksia sattui tallin pihapiirin lähelle, mutta suurinosa sotajäänteistä on raivattu pois eikä niitä pitäisi enää löytyä, ainakaan kovin helposti, ellei ala tarkasti suodattamaan multaa sihdin lävitse. Räjähtämättömiä pommeja tuskin löytyy ihan tuosta vain, että ihmisillä eikä eläimilläkään ole mitään tarvetta varoa räjähtävänsä ilmaan. Uudistuksia on tapahtunut tässä yli viidessäkymmenessä vuodessa aika paljon niin itse tallille, tai siis silloiselle navetalle, kuin sen ympärillä oleville rakennuksillekkin. Vanhoja aittoja on poistunut mustavalkokuvien perusteella ainakin viisi ja tilalle saatu oikein hyvää laidunmaata sekä milloin mitäkin pottukellareita. Tuossa 1960-luvulla tehty asuinrakennus on pysynyt suhteellisen hyvässä kunnossa alusta lähtien ja tilikirjojen mukaan ennen nykytilannetta sillä on ollut pelkästään kaksi omistajaa.
Tallin esittelyyn palataksemme ohjaan keskustelun nykyaikaisiin oloihin. 2000-luvun tallirakennus pitää sisällään 12 karsinapaikkaa, varuste- ja kuivaushuoneen, pesupaikan sekä rehuvaraston. Hevosten harmiksi rehuvaraston ovi sijaitsee paikassa, jonne tallikäytävältä ei valitettavasti pysty näkemään, ruullaavan oven äänen kuitenkin kuulee vaikka kilometrin päähän. Tosin tuottaa se ihmisillekin hieman vaikeuksia. Avattavia ovia tai korokkeita ei tule edessä olemaan, mutta kyllä siinä saa olla käsistään varma kun lähtee kärräämään rehuja ja heiniä melkein toisesta päästä tallia.
