Kutsumanimi | Hulda | Rekisterinumero | VH17-018-0498 |
Syntymäaika | 05.02.2017 | Painotuslaji | Yleispainotus |
Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Koulutustaso | Helppo A, 100cm |
Väri ja merkit | Vaaleanrautias | Kasvattaja | Ruuvalli |
Säkäkorkeus | 154cm | Omistaja | Manaaja (VRL-14336) |
XXX myönnetty 2019 tilaisuudessa pistein 0 + 0 + 0 + 0 = 00p.
i. Ventoksen Ujo-Huurto sh, 155cm, klrt SV-II, KV-II, SLA-II, KRJ-II, KERJ-I, ERJ-II, YLA2 |
ii. Mörkövaaran Huurteinen sh, 156cm, klrt SV-I |
iii. Riiviöiden Huurto sh, 154cm, rtkm ERJ-II, KRJ-II, KERJ-I, SLA-I Jälkeläisluokka B |
iie. Kadotettu Viuhti sh, 158cm, vprt ERJ-I, KRJ-I, SLA-I, YLA2, KERJ-I | ||
ie. Moon Kaino-Aino sh, 147cm, rt YLA1, ERJ-II, KTK-III, KRJ-I, KERJ-I, SLA-I |
iei. Lakean Karhunkaataja sh, 163cm, vrt SV-I, YLA2, SLA-I, KRJ-I, ERJ-III, KERJ-I | |
iee. Sannin Rokkimimmi sh, 154cm, rt KRJ-I, YLA2 | ||
e. Tuulenpesän Hopeinen sh, 153cm, lkk SV-II, KV-III |
ei. Kanervarannan leveli sh, 155cm, tprt SV-III |
eii. Ventoksen Ilmari sh, 145cm, m SV-I, KTK-III |
eie. Seljasaaren Rusilla sh, 157cm, rt SV-II, KV-II, KTK-II | ||
ee. Snillin Hopeasiipi sh, 155cm, rt SV-I |
eei. Kultaisen Liigan Väinämöinen sh, 150cm, vkk SV-I, EV-II | |
eee. Moon Hehkutar sh, 160cm, prt ERJ-I |
Sukuselvitys
Lorem ipsum dolor sit amet, no has ubique nonumes adipiscing, nam prima atqui lobortis an. In qui audire omnesque. His in ullum graeco,
eu ludus complectitur deterruisset quo. Duo ex vivendum interpretaris. Usu modus euripidis vituperatoribus at, pro sint sanctus no. Eu
cetero vocibus officiis quo, nisl diam semper eu mea, ius in ipsum congue percipit. Qui eu quot tollit ponderum, omittam complectitur
ei sed, rebum dolore ut usu. Ut eam duis augue principes, et scaevola consequat sea, in sea porro quidam legimus. Ad per magna decore,
qui in wisi sententiae. Atqui inani inciderint vis id, saepe causae sanctus ei vis, quo in possim evertitur urbanitas. Primis maiorum sea
ut.
Päivämäärä | Jälkeläinen | Isä | Omistaja |
04.03.2019 | o. Tuuliajon Hetkoinen | Villahaan Tuokioinen | Sonja VRL-11911 |
00.00.0000 | o/t. Varsan nimi | Nimi | Omistaja |
00.00.0000 | o/t. Varsan nimi | Nimi | Omistaja |
KRJ, sijoituksia 18, joista voittoja 8 31.05.2017, KRJ, Hiprakka, Helppo A, 1/35 04.06.2017, KRJ, Hiprakka, Helppo A, 2/35 06.06.2017, KRJ, Hiprakka, Helppo A, 3/35 14.06.2017, KRJ, Hiprakka, Helppo A, 4/35 15.06.2017, KRJ, Hiprakka, Helppo A, 1/35 13.07.2017, KRJ, Colder Creatures, Helppo A, 1/30 15.07.2017, KRJ, Colder Creatures, Helppo A, 2/30 16.07.2017, KRJ, Colder Creatures, Helppo A, 1/30 15.08.2017, KRJ, Hengenvaara, Helppo A, 6/40 17.08.2017, KRJ, Hengenvaara, Helppo A, 1/40 19.08.2017, KRJ, Hengenvaara, Helppo A, 3/40 01.01.2018, KRJ, Mörkövaara, Helppo A, 4/100 05.01.2018, KRJ, Mörkövaara, Helppo A, 1/100 05.01.2018, KRJ, Gestüt Helmwald, Helppo A, 3/30 07.01.2018, KRJ, Gestüt Helmwald, Helppo A, 1/30 09.01.2018, KRJ, Mörkövaara, Helppo A, 6/100 12.01.2018, KRJ, Gestüt Helmwald, Helppo A, 1/30 14.07.2018, KRJ, Ristikallion Suomenhevoset, Helppo A, 6/50 |
ERJ, sijoituksia 44, joista voittoja 9 06.06.2017, ERJ, Ponitila Adina, 100cm, 6/38 07.06.2017, ERJ, Ponitila Adina, 100cm, 1/27 21.06.2017, ERJ, Virtuaalitalli Overload, 100cm, 1/30 11.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies, 100cm, 5/30 14.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies , 100cm, 5/30 14.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies , 100cm, 1/30 16.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies , 100cm, 2/30 17.07.2017, ERJ, Ros Cirein, 100cm, 3/30 20.07.2017, ERJ, Ros Cirein, 100cm, 5/30 23.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies, 100cm, 4/30 24.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies , 100cm, 4/30 26.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies , 100cm, 2/30 27.07.2017, ERJ, Ros Cirein, 100cm, 3/30 30.07.2017, ERJ, Ros Cirein, 100cm, 1/30 30.07.2017, ERJ, Cadogan Ponies, 100cm, 2/30 02.08.2017, ERJ, Mörkövaara, 100cm, 2/30 04.08.2017, ERJ, Mörkövaara, 100cm, 5/30 04.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 2/30 06.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 3/30 07.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 3/30 15.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 4/30 16.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 1/30 19.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 5/30 20.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 4/30 20.09.2017, ERJ, Turmeltaja, 100cm, 1/30 14.10.2017, ERJ, Vuorna, 100cm, 4/30 18.10.2017, ERJ, Vuorna, 100cm, 1/30 19.10.2017, ERJ, Vuorna, 100cm, 5/30 21.12.2017, ERJ, Gestüt Helmwald, 100cm, 2/30 25.12.2017, ERJ, Gestüt Helmwald, 100cm, 4/30 30.12.2017, ERJ, Gestüt Helmwald, 100cm, 4/30 01.01.2018, ERJ, Mörkövaara, 100cm, 8/86 04.01.2018, ERJ, Gestüt Helmwald, 100cm, 4/30 06.01.2018, ERJ, Gestüt Helmwald, 100cm, 2/30 07.01.2018, ERJ, Gestüt Helmwald, 100cm, 5/30 07.01.2018, ERJ, Mörkövaara, 90cm, 2/74 08.01.2018, ERJ, Mörkövaara, 100cm, 2/86 10.01.2018, ERJ, Gestüt Helmwald, 100cm, 5/30 20.06.2018, ERJ, Duán Stable, 100cm, 5/50 24.06.2018, ERJ, Duán Stable, 100cm, 1/50 25.06.2018, ERJ, Duán Stable, 100cm, 1/50 28.06.2018, ERJ, Duán Stable, 100cm, 6/50 01.07.2018, ERJ, Duán Stable, 100cm, 7/50 03.07.2018, ERJ, Duán Stable, 100cm, 2/50 |
Näyttelyt 00.00.0000 NJ/VSN/PKK, Järjestäjä, Luokka, Tulos 00.00.0000 NJ/VSN/PKK, Järjestäjä, Luokka, Tulos 00.00.0000 NJ/VSN/PKK, Järjestäjä, Luokka, Tulos |
10.10.2019 Estevalmennus, Amanda VRL-10878
Edessäni ravaili jo melko reipas liinaharjainen suomenhevostamma. Sen selässä oleva ratsastaja oli tehnyt valtavan työn saadakseen allaan liikkuvan hevosen oikeasti etenemään. Hieman mietin jaksaakohan hän laisinkaan ryhtyä niihin oikeisiin hommiin, joita olin ratsukolle alunperin suunnitellut. “Tää on vasta pientä tän hevosen kanssa”, kuului satulasta varsin tottunut vastaus ja minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin uskoa tämä.
Olin koonnut Huldalle ja Manaajalle maneesin keskihalkaisijalle jumppasarjan kolmen 50 senttimetrin pystyistä. Toiselle lävistäjälle olin koonnut okserin, joka aluksi oli saman korkuinen jumppasarjan pystyjen kanssa. “Tulehan ensimmäiseksi tuota jumppasarjaa. Tarkotuksena nyt vain saada se reippaasti ja rytmikkäästi etenemään!” ohjeistin ratsukolle ensimmäisen tehtävän, jota se lähti suorittamaan samantien. Hulda oli laiskalla tuulella. Se ei edes korvaansa letkauttanut tajutessaan, että kohta sen oli loikattava kolmesti putkeen. Ensimmäinen hyppykerta oli siis aika surkea. Hulda juuri ja juuri nosti koipensa ylös ylittääkseen esteet. “Anna sen laukata ihan reippaasti noi pitkät sivut. Ja kun lähet valmistelee kääntymistä, ota niin vähän takaisin kuin mahdollista”, jakelin ohjeistuksia Manaajalle nostaessani samalla maahan pudonnutta puomia. Seuraava hyppykerta onnistui jo paremmin. Tämän kerran jälkeen Hulda näytti virkistyvän jokaisella laukka-askeleella yhä enemmän ja enemmän.
Jumppasarjan esteiden korkeus pysyi kokoajan samana. Okseria hyppäsimme ensin yksinään pari kertaa ennen kuin nostin sen korkeuden lopulliseen 80 senttimetriin. Kun hevonen oli vihdoin ja viimein saatu hereille, pystyimme aloittamaan sen varsinaisen tehtävän. Tarkoituksena oli treenata hevosen pidättämistä esteen jälkeen. Jumppasarjan jälkeen oli tarkoitus tehdä pysähdys ennen lyhyttä sivua, josta jatkaa laukassa diagonaalilla jököttävälle okserille. Sain muistuttaa Manaajaa siitä, että käsi ei missään nimessä saa jäädä kiinni hevosen suuhun vaan heti on myödättävä kun Hulda antaa periksi ja pysähtyy. Okserihypyt olivat kaikki hienoja. “Musta tuntuu, että Hulda ei viitsi eväänsä letkauttaa noille pikkuesteille vaan se syttyy näistä isommista”, naurahdin. Huldalla lähti muutaman kerran vähän mopo käsistä okserin jälkeen, jolloin pyysin ratsukkoa vain jatkamaan laukkaa suoralla uralla niin kauan kunnes Hulda oli taas rento. Muutaman hyvän kokonaisuuden jälkeen ratsukko sai aloittaa itsenäiset loppuverryyttelyt samalla kun minä jakelin loppupalautetta.
22.04.2019 Päiväkirjamerkintä, reibili
Rehellisesti sanoen en voi kehua, että Hulda olisi ollut mitenkään päin miellyttävä tuttavuus. Hirmuisen ahne suomineito, kuskasi minut ensitapaamisella ensitöikseen rehuvarastolle, jonka ovi pahaksi onnekseni oli auki, enkä ehtinyt silmääni räpäyttää kun Hulda oli jo tunkenut päänsä kaura-astiaan. Aikani kiroiltuani ja kiskoessani tammaa riimusta, jotta se luopuisi herkkuateriastaan, sain kuin sainkin Hulda-ahmatin takaisin ruotuun ja kuskattua käytävälle, jossa pikavauhtia suoritetun kiinnisitomisen jälkeen pääsin vihdoin harjaamaan sitä. Aina pään lähettyvillä häärätessäni tunsin melkoisen kovakouraisia tökkäisyjä kyljissäni, kun Hulda tutki olisiko taskuissani jotain syötäväksi kelpaavaa. Paremman puutteessa hiukseni kelpasivat vallan mainiosti kun putsasin etukavioita enkä älynnyt, että Hulda ylettäisi lettiäni kiskomaan.
Satuloin Huldan, koska tarkoituksena oli käydä pieni kävelylenkki maastossa. Satuloiminen nosti hien pintaan, sillä tamma pullisteli ihan tosissaan ja minä yritin kaksin käsin kiskoa satulavyötä kireämmälle. Lopulta sain vyön niin kireälle, että uskalsin nousta selkään ilman pelkoa siitä, että satula keikkaisi alta pois, ja selästä käsin lopulta sainkin kiristettyä vyön sopivaksi.
Maastoreissu itsessään ei juuri ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheuttanut. Hulda oli mukavan tasainen ja rohkea ratsu, joka tunsi reitit mistä mennään ja mistä pääsee takaisin kotiin. Kotiin päin tallustaessa se askelsi vähän reippaammin, arvelin että kohta olisi ruokinnan aika ja siksi niin kova kiire. Talliin päästyämme vein Huldan heti suoraan karsinaansa, jotta se ei jälleen kuskaisi minua rehuvarastolle. Riisuin satulan ja suitset, harjasin Huldan läpikotaisin ja myönsin sille ennen lähtöäni, että ehkä sittenkin, ihan pikkiriikkisen, tykkäsin siitä kuitenkin.
13.02.2019 Kouluvalmennus, R.
Manaaja saapuu ajallaan kentälle. Kevätaurinko paistoi kirkkaana ja pääsimme aloittamaan kevyessä pakkasessa ulkokauden. Kenttä oli sulanut jäästä, että rapa tulisi kunnolla lentämään valmennuksen edetessä. Mitä turhaan mennä sisälle, jos ulkona oli täydellinen ilma harjoitteluun.
Valmennuksen päätehtävät olivat avotaivutukset. Hulda oli heti aamusta pirteänä ja Manaaja haki hevosta heti alkukäynneissä reippaaksi. Ohjien koottua aloitimme käynnissä verryttelyn. Paljon voltteja ja siirtymisiä, että saadaan ratsu hyvin kuulolle. Siirtymiset olivat siistejä ja hyvin valmisteltuja. Hulda reagoi pidätteisiin heti ja asettui sekä taipui volteilla. Ravityöskentely aloitettiin hetken päästä ja samalla katsoimme ratsastajan istuntaa. Manaaja istui hyvin satulassa mukautua ravin pehmeään tahtiin. Kantapäät alas ja kädet rentoina, nopeasti jäi jatkuva pidäte kuolaintuntumalle. Muutamat laukannostot ennen tehtävän aloittamista. Hulda laukkasi rullaavasti eteenpäin ja ympyrällä ratsastaja sai tukea sisäpohkeella, että ratsu pysyi ympyrän linjalla.
Avotaivutus aloitettiin käynnissä välikäyntien jälkeen. Ratsastaja kokosi ohjat käsiin ja alkoi tekemään hyvin valmisteltua volttia pitkän Manaaja ohjasi hyvin ohjasotteella hevosen loppuun asti eikä tullut niin sanottuja mutkia matkaan. Hevonen kaarsi niskaa ja toiselle sivulle tultiin ilman volttia suoraan avotaivutukselle. Tässä sai olla huolellinen valmistelu ja vaati enemmän ulkopohjetta säätelemään taivutusta. Muutaman käyntikerran jälkeen oli vuoro tulla ravissa. Ravissa avotaivutus tuli pehmeästi voltin kautta, mutta ilman volttia tuli nopeasti hätiköityjä liikkeitä. Hulda ei taipunut koko rungosta rehellisesti ja Manaaja sai kunnolla ohjata hevosen takaisin suoraksi. Avotaivutuksen lopussa ratsu suoristui hyvin pehmeällä siirtymisellä, kun Manaaja ratsasti loppuun saakka eteenpäin ja johtamalla ulko-ohjalla ratsun takaisin suoraksi. Hevonen alkoi kulkea hyvin kootussa muodossa avotaivutuksissa ja avotaivutusten jälkeen sekä ravissa alkoivat avotaivutukset olla paljon hillittyjä. Edestä katsoen ratsu tuli kolmella uralla ja taittui koko rungosta sekä niskasta sopivasti.
Loppuverryttelyssä haimme eteen-alas ratsastamista rennommalla ohjastuntumalla. Hulda ravasi rennosti ja pyöreässä muodossa. Ratsastaja sai mukautua kevyessä ravissa ja ratsastaa vielä useita ympyröitä asettaen sisä- sekä ulkosuuntaan. Kuolaintuntuma oli pehmeä ja ratsastajan asento huomattavasti rennompi.
05.02.2018 Päiväkirjamerkintä
Laitettuani tamman suuntasimme kentällä ilman satulaa, koska minä en Rovaniemen kasvattina sen enempää pelännyt lunta kuin pakkastakaan, samalla tarjoutuisi hyvä mahdollisuus treenata omia vatsalihaksia hevosliikkeissä, kun kotona pääasiassa tuli kokoni puolesta ratsastettua poneja. Hulda vaikutti tyytyväiseltä päästyään ulos hankeen tarpomaan, mutta ihmetteli klipatulle kropalleen laitettua fleeceloimea. Minua puolestaan jännitti miten mahtoivat liukkaat toppahousut pysyä kyydissä, fullneck loimen kanssa en saanut harjastakaan kiinni ja turvanarukin jäi naulaan.. noh, ei auttanut kuin tädin pysyä kyydissä. Kentän vierustalla olevalle tyttöjoukolle ei kyllä saanut sitä iloa antaa, että olisi alas tupsahtanut. Aloittelimme hillitysti tekemällä käynnissä päätyihin lähinnä ympyröitä ja kulmiin voltteja, vaihdettuamme suuntaa muutamaan kertaan pyysin tammaa nostamaan ravin. Ravasin tottuneesti askeleihin mukautuen ja jatkoimme volttien sekä ympyröiden tekemistä. Ravissa oli yllättävän helppoa istua, joten sain myös hyvin koottua tammaa ja tehtyä erilaisia harjoituksia kahdeksikosta, kolmikaarisesta ja väistöstä alkaen. Ne sujuivat superhyvin enkä voinut välillä olla vilkaisematta kentänlaidalla seisovaa tyttöjoukkoa.
Välikäyntien aikana pidin ohjia hieman lyhempänä kuin normaalisti, jotta ehtisin tarvittaessa reagoimaan jos jokin ongelma tulisi. Kävelykierrokset sujuivat kuitenkin hyvin ja pääsimme tekemään laukkatreeniä. Onneksi hanki oli pehmeä, jos sattuisi alas tupsahtamaan, kuulin tyttöjoukosta jonkun sanovan. Hymyillen nostin lyhyen sivun keskeltä laukan ja testasin jarruja ensin hetken aikaa ympyrällä. Tavallisesti hyvinkin kiltisti satulan kanssa laukkaavat saivat innostuksissaan tyhmiä ideoita ilman satulaa, mutta onneksi Hulda tuntui olevan hyvinkin kiltti tapaus, vaikka sivukorvalla kuulinkin tyttöjen ihmettelevän sen vauhdikkuutta. Ilmeisesti jotain muutosta sai ilman satulaa ratsastus sitten tammaankin aikaiseksi. Hulda hakeutui laukassakin suhteellisen hyvin muotoon, vaikka vähän sitä kyllä sai pyytää enemmän kuin ravissa. Olin kuitenkin loppukäyntien jälkeen tyytyväinen tamman tämänpäiväiseen työskentelyyn ja onnellinen lapsilauma sai hoitaa tamman pois.